A rhetorical analysis of Winston Churchill’s speech:we shall fight on the beaches

Abstract. The aim of this paper is to provide a thorough analysis of Winston Churchill’s speech, We shall fight on the beaches, which he gave to the British House of Commons on June 4th, 1940, during the turmoil of the Second World War, as he was being pressured to surrender his nation to the enemy Germany’s demands. Britain at that time was surrounded by an aura of imminent defeat. This paper shall consider the elements which made the speech so effective, influential and memorable that Churchill was able to channel his steadfastness to the British people, inspire his country to combat the Nazi threat and shift the course of the war in the Allies’ favour. The analysis is conducted on the original version of the speech provided by the Chartwell Trust to the International Churchill Society’s website, and shall be carried out through the close examination of various rhetorical devices discussed by Farnsworth in Farnsworth’s Classical English Rhetoric and Aristotle’s three rhetorical appeals described by Baker in Aristotle’s three modes of persuasion

Positioning social sciences and humanities actors in the ninth European Union Framework Programme:a discourse analysis of Horizon Europe reference documents

Abstract. The topic of this thesis is how social sciences and humanities (SSH) actors are positioned in reference documents of Horizon Europe, the ninth EU Framework Programme for research and innovation. This thesis simultaneously studies and adds to the Discourse of SSH integration, a topic which has gathered increasing amounts of attention and concern from many scholars, stakeholders, and organisations. The theoretical framework for this thesis features previous and ongoing discussion of the contributions of SSH actors in different fields of research, including health, culture, security, digital technologies, space, climate, energy, food, bioeconomy, natural resources, and agriculture. Scholars strongly emphasise the need to include SSH actors in these areas of research. Despite the commitment of the EU and the European Commission to integrate SSH actors into all areas of research, Discourse of SSH integration features dissatisfaction in the efforts of past Framework Programmes. This thesis combines social positioning theory, discourse analysis, and document analysis in the analysis of Horizon Europe reference documents published by the European Commission. Social positioning theory provides an analytic lens through which to examine the roles that are allocated to SSH actors through language. A discourse analytical approach is useful in studying linguistic features, themes, and functions of language, and it allows the analyst to uncover attitudes and priorities that are produced through language. Document analysis supports the analysis with its focus on a structured and comprehensive view of the materials. Analysis of the refence documents shows that SSH actors are positioned in various different roles across the fields of research. Their agency and roles differ based on the topic, as some activities describe the inclusion of SSH actors as a secondary consideration, while other activities have them positioned in a key role. The analysis shows how linguistic features, such as vocabulary, syntax, and placement, affect how the positioning is conveyed and interpreted. These findings align with those of previous studies and contribute to the Discourse of SSH integration. This thesis provides a fine basis for future studies on the topic of SSH integration, a topic that will require more attention and study as Horizon Europe continues. More information will be needed on how the findings of this thesis compare to actual research activities occurring in the programme. Future studies can also compare the findings of this thesis to future Horizon Europe documents.Humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen toimijoiden asemointi Euroopan Unionin yhdeksännessä puiteohjelmassa : diskurssianalyysi Horisontti Eurooppa -viiteasiakirjoista. Tiivistelmä. Tämä opinnäyte tutkii sitä, miten humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen toimijoita asemoidaan Horisontti Euroopan viiteasiakirjoissa. Horisontti Eurooppa on EU:n yhdeksäs puiteohjelma tutkimukselle ja innovaatiolle. Tämä opinnäyte samanaikaisesti tutkii ja kartuttaa diskurssia humanistis-yhteiskuntatieteellisten tutkijoiden tärkeydestä kaikissa aloissa. Tämä aihe on herättänyt lisääntyvää keskustelua ja huolta tutkijoiden, osakkaiden sekä järjestöjen osalta. Teoreettinen tausta opinnäytteelle koostuu keskustelusta humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen toimijoiden tärkeydestä kaikkien alojen tutkimuksessa. Näihin tutkimusaloihin kuuluvat muun muassa terveys, kulttuuri, turvallisuus, digitaalinen teknologia, avaruustutkimus, ilmasto, energia, ruoka, biotalous, luonnonvarat ja maatalous. Tutkijat korostavat vahvasti humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen toimijoiden tärkeyttä näissä aloissa. EU:n ja Euroopan komission sitoumuksesta sisällyttää humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen toimijoita kaikkiin tutkimusaloihin, aihetta ympäröivä diskurssi välittää tyytymättömyyttä aiempien puiteohjelmien toiminnassa. Tämä opinnäyte hyödyntää sosiaalista positiointiteoriaa, diskurssianalyysia ja dokumenttianalyysia Euroopan komission julkaisemien Horisontti Eurooppa -ohjelman viiteasiakirjojen analysoinnissa. Sosiaalinen positiointiteoria tarjoaa analyyttisen näkökulman erilaisten roolien ja positioiden havainnointiin. Diskurssianalyysi tarjoaa lähestymistavan erilaisten kielellisten yksityiskohtien, teemojen ja toimintojen tarkasteluun. Se edesauttaa analyytikkoa havainnoimaan asenteita ja prioriteetteja, joita tuotetaan kielenkäytön kautta. Dokumenttianalyysi tukee tutkimuksen jäsentynyttä ja kokonaisvaltaista materiaalien käsittelyä ja analyysia. Viiteasiakirjojen analyysi paljastaa että humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen toimijoita asemoidaan moniin erilaisiin positioihin läpi tutkimusalueiden. Heidän toimijuuteensa ja rooleihin vaikuttaa tutkimuksen aihe, esimerkiksi joissakin tutkimusmahdollisuuksissa heitä asemoidaan toissijaisina jäseninä, kun taas toisissa tutkimusmahdollisuuksissa heidät asemoidaan avainrooleihin. Analyysi osoittaa sen, kuinka tärkeä merkitys on asiakirjojen muotoilussa. Muun muassa sanavalinnat, syntaksi ja sijainti vaikuttavat siihen, kuinka asemointia välitetään ja tulkitaan. Nämä huomiot ovat verrattavissa aiempien tutkimusten löydöksiin, ja ne myös kartuttavat aihetta ympäröivää diskurssia. Tämä opinnäyte tarjoaa mainion pohjan tuleville tutkimuksille liittyen humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen toimijoiden tärkeyteen, etenkin Horisontti Eurooppa -ohjelman edetessä. Tämän tutkimuksen löydöksiä olisi tärkeää verrata Horisontti Euroopan tutkimushankkeisiin ja toimintaan. Tulevissa tutkimuksissa voitaisiin lisäksi verrata tämän opinnäytteen havaintoja tuleviin Horisontti Eurooppa -viiteasiakirjoihin